Olen ylpeästi kaksikielinen, kansainvälinen ja isänmaallinen suomalainen. Rakastan Suomea ja haluan sille vain parasta. Juuri siksi en voi hyväksyä perussuomalaisten tämänhetkistä politiikkaa ja retoriikkaa. Siksi puhun nyt niiden puolesta, joiden ääni ei muuten kuulu.
Julkisessa keskustelussa on yleistynyt tapa tehdä yksittäisestä kokemuksesta kokonaisen ilmiön kuva. Yksi ihminen kertoo kokemuksensa, se saa huomiota mediassa tai somessa ja pian yksittäisestä tapauksesta tehdään johtopäätöksiä kokonaisesta järjestelmästä tai organisaatiosta.
Suomen julkinen talous on vakavan haasteen edessä. Valtiontaloutta on sopeutettava arviolta 8–11 miljardilla eurolla tulevalla hallituskaudella, mutta poliittiset näkemykset sopeutuksen keinoista eroavat merkittävästi. Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole vain sopeutuksen määrä, vaan tapa, jolla se tehdään.
Suomen nykyinen kulutusperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä passivoi ja periyttää köyhyyttä. Tukien logiikka ohjaa kulutukseen, ei varallisuuden, itsenäisyyden tai hyvinvoinnin rakentamiseen. Kun tähän ei uskalleta puuttua, sopeutukset osuvat lopulta rajuimmin niihin, joita järjestelmän pitäisi suojella. Aihe on ymmärrettävästi herättänyt viime...
Etätyötä puolustetaan usein sillä, että kotona saa enemmän aikaan kuin toimistolla. Väite voi ajallisesti rajattuna ja yksilötasolla pitää paikkansa. Työelämän ja koko kansantalouden menestys ei kuitenkaan voi palautua vain siihen, missä yksittäinen ihminen kokee olevansa tehokkain.
Suomessa verokeskustelu tylpistyy liian usein euroihin, prosentteihin ja valtiontalouden tarpeisiin. Tämä jättää huomioimatta verotuksen keskeisimmän ulottuvuuden: sen psykologisen ja käyttäytymistä ohjaavan vaikutuksen. Verotus ei ole vain tekninen tulonsiirtomekanismi, vaan voimakas viesti siitä, miten yhteiskunta suhtautuu työhön, yrittämiseen...
Yrittäjät ovat ihmisiä siinä missä kaikki muutkin. Heillä on oikeus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, perheestään ja taloudellisista edellytyksistään aivan kuten muillakin Suomen kansalaisilla. Tänä päivänä yrittäjän inhimillisyys vaikuttaa kuitenkin olevan ehdollista suomalaisessa talous- ja työelämäkeskustelussa.
Helsingin Sanomien uutisoima Sähkötalon nykytilanne osoittaa karulla tavalla, kuinka kulttuurihistoriallinen suojelu voi kääntyä itseään vastaan. Arvokkain kulttuuriteko ei ole se, että rakennus lukitaan museaaliseen vitriiniin, vaan se, että sitä kehitetään, ylläpidetään ja ennen kaikkea käytetään. Jos edes kaupungin oma energiayhtiö ei halua...
HYY:n kiinteistöjen myynti herättää väistämättä kysymyksen vastuusta. Kyse ei ollut ainoastaan markkinoiden suhdanteesta, vaan ennen kaikkea ylimittaisesta riskinotosta muiden rahoilla, tilanteessa jossa oma taloudellinen riski puuttui. Yhteistä omaisuutta käytettiin kuin riskittömänä pelimerkkipussina – ja lopputuloksena kiinteistöt jouduttiin...
Helsingin Sanomat uutisoi 9.7 siitä, miten Hankenin korkeakoulun stipendiaattien joukko oli tänä vuonna lähes täysin "all male panel". Hanken on vahvistanut, että stipendit jaettiin tilastojen ja opintomenestyksen perusteella. Sukupuolella ei ollut valintojen kanssa mitään tekemistä. Jälleen harmittava esimerkki siitä, miten yksilöiden oma ahkeruus...