Olen 31-vuotias kaksikielinen perheyrittäjä Helsingistä. Ydinperheeseeni kuuluu vanhemmat, kaksi sisarusta, avopuoliso ja koirat. Suoritin lukion ja yliopiston Yhdysvalloissa. Opiskeluvuosina harrastin olympialaista kilpasoutua ja urheilu on edelleen merkittävä osa elämääni. Valmistuttuani UC Berkeley, Haas School of Business-yliopistosta, suoritin Merivoimien Reserviupseerikurssin 174 oppilaskunnan puheenjohtajana. Vuosina 2019-2024 olin töissä kiinteistösijoitusalalla Helsingissä ja Tukholmassa.
Valtuustokaudella 2025-2029 toimin Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna (Kok.) ja Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) hallituksen puheenjohtajana. Luottamustehtävien lisäksi toimin Helsingin Kokoomusyrittäjien ja Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton hallituksissa.
Uskon siihen, että vahva talous luo edellytykset hyvinvoinnille yhteiskunnassamme. Ahkerien kansalaisten tulee voida menestyä, vaurastua ja rakentaa heidän haluamansa elämä Suomessa. Oman elämän lopputulema ei ole kuitenkaan aina heijastus omasta ahkeruudesta, minkä takia yhteiskunnan vähäosaisista tulee huolehtia. Samaan hengenvetoon peräänkuulutan kansalaisten omien valintojen vastuun kantamiseen.
Minun Helsinki on kansainvälinen pääkaupunki, jossa vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo ja vapaus olla oma itsensä. Lasten ja nuorten koulutus, liikunta ja henkinen hyvinvointi ovat lähellä sydäntäni. Tulen aina olemaan yrittäjien asialla. Meidän tulee yhdessä mahdollistaa — ei kieltää.
Etätyötä puolustetaan usein sillä, että kotona saa enemmän aikaan kuin toimistolla. Väite voi ajallisesti rajattuna ja yksilötasolla pitää paikkansa. Työelämän ja koko kansantalouden menestys ei kuitenkaan voi palautua vain siihen, missä yksittäinen ihminen kokee olevansa tehokkain.
Suomessa verokeskustelu tylpistyy liian usein euroihin, prosentteihin ja valtiontalouden tarpeisiin. Tämä jättää huomioimatta verotuksen keskeisimmän ulottuvuuden: sen psykologisen ja käyttäytymistä ohjaavan vaikutuksen. Verotus ei ole vain tekninen tulonsiirtomekanismi, vaan voimakas viesti siitä, miten yhteiskunta suhtautuu työhön, yrittämiseen...
Yrittäjät ovat ihmisiä siinä missä kaikki muutkin. Heillä on oikeus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, perheestään ja taloudellisista edellytyksistään aivan kuten muillakin Suomen kansalaisilla. Tänä päivänä yrittäjän inhimillisyys vaikuttaa kuitenkin olevan ehdollista suomalaisessa talous- ja työelämäkeskustelussa.
Helsingin Sanomien uutisoima Sähkötalon nykytilanne osoittaa karulla tavalla, kuinka kulttuurihistoriallinen suojelu voi kääntyä itseään vastaan. Arvokkain kulttuuriteko ei ole se, että rakennus lukitaan museaaliseen vitriiniin, vaan se, että sitä kehitetään, ylläpidetään ja ennen kaikkea käytetään. Jos edes kaupungin oma energiayhtiö ei halua...
